Kymmenen käskyä papeille

Mietin pitkään, että voinko kirjoittaa nämä ajatukseni julkisesti. Onko minulla siihen oikeus tavallisena (nais)pappina, teologian maisterina, huipputiimini esimiehenä. Wanna be -blogistina, joka edelleen jännittää jokaisen tekstin saamaa vastaanottoa. Somen ylikuluttajana, joka elää välillä liikaa kirkollisissa kuplissa - ei vain yhdessä, vaan useammassa sellaisessa. Ihmisenä, joka on monesti epävarma erilaisissa eteen tulevissa tilanteissa ja joka yhtä monesti kaipaa tulevansa hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Mutta kaikesta tästä huolimatta - ja toisaalta ehkä juuri siksi -  rohkenen nämä ajatukseni kirjoittaa. Tässä siis kymmenen käskyä, kehoitusta ja pyyntöä teille rakkaat kollegani, säätyläiseni ja sisarukseni Kristuksessa - teille ja yhtä lailla minulle itselleni. 


1. Sinä et ole Herra, meidän Jumalamme. Sinulla ei ole tuomiovaltaa tai lopullista totuutta. Sinun tehtäväsi on julistaa Jumalan sanaa, toimittaa Kristuksen asettamia sakrametteja, noudattaa kirkon järjestystä ja ennen kaikkea palvella alttiisti - seurakuntaa, sanankuulijoita ja kirkkoa - kollegasi mukaan lukien. 

2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä. Älä lyö ketään Raamatulla, älä irrota jakeita kontekstistaan, älä yksityiskohtia kokonaisuudesta. Studeeraa, tulkitse ja selitä - mutta tee se nöyrästi ja omat rajasi huomioiden ja hyväksyen.  

3. Pyhitä lepopäivä - ota aikaa myös itsellesi, läheisillesi ja omalle elämälle. Anna pappeuden olla elämässäsi Jumalan antama lahja, ei ihmisten ja kirkon asettama taakka. Kirkko on ollut olemassa jo ennen sinua, pappeja tulee sinunkin jälkeesi. Älä yritä pelastaa kaikkea ja kaikkia.  

4. Kunnioita ihmistä - jokaista ihmistä. Älä hyväksy kaikkea äläkä suostu kaikkeen. Älä vaikene epäkohdista äläkä käännä katsettasi pois. Älä ole liian kiltti äläkä ajattele, että "Ei kuulu minulle." Mutta kunnioita - kaikkia. 

5. Älä tapa mitään tai ketään. Älä tapa tuoreen kollegasi innostusta uudesta virasta, älä kokeneemman halua antaa sinulle hyvää tarkoittavia neuvoja. Älä tapa rippikoululaisen herkkyyttä hänen etsiessään oma minuuttaan, älä kirkon ovea varovasti raottavan uteliaisuutta uskoa kohtaan.  

6. Älä tee aviorikosta - älä kiellä rakkautta. Rakkaus on kahden ihmisen välinen asia, henkilökohtainen lahja. Sinun tehtäväsi ei ole määritellä rakkautta tai asettaa sille rajoja. Sinun tehtäväsi on rakastaa ja antaa jokaisen tunteille oikeutus. 

7. Älä varasta. Älä varasta kollegasi ideoita, sanoja tai työn tuloksia ja jaa niitä eteenpäin ominasi - anna kiitos sille, jolle se kuuluu. Innostu ja innovoi yhdessä, mutta älä varasta.

8. Älä lausu väärää todistusta kollegastasi. Älä arkisen työn keskellä, älä virantäyttöprosesseissa. Älä työyhteisön sisällä, älä "salaisissa" somekanavissa. Älä saunailtojen tuoksinassa, älä verkostojen koukeroissa. Ja älä ikinä koskaan seurakuntalaisten keskellä, ethän? 

9. Älä tavoittele kollegasi ominaisuuksia, vahvuuksia tai hänen erityisiä lahjojaan. Älä myöskään väheksy itseäsi, sitä mitä teet tai omaa paikkaasi kirkossa. Kirkossa on tilaa teille molemmille - samanlaisuudessa erilaisille ja erilaisuudessa samanlaisille.

10. Ja ennen kaikkea - älä luovuta. Älä silloin, kun kirkko potkii sinua päähän. Älä silloin, kun ihmiset kyseenalaistavat. Älä silloin, kun sinut petetään. Älä silloin, kun kollegiaalisuus on hukassa. Sillä aina on joku jossakin joka miettii, että olenko ainoa? Et ole - ei kukaan meistä ole.  

Kommentit