Sinun kätesi soi

Minä Luojalta kaksi kättä sain. Luoja kuiskasi: "Rakasta niillä."
Otan kädet käyttöön, odota vain. En voiman suo salassa piillä.

Mutta en oppinut rakastamaan, minun käteni taskuihin jäivät.
Ne kuihtuivat hiljaa piilossaan. Ohi kulkivat vuodet ja päivät.

Kun katsot käsiäsi, niin mitä näet? Ehkä näet ryppyjä tai uurteita. Sormuksia tai niiden 

painaumia kohdassa, jossa sormusta ei enää ole. Murtuneita kynsiä tai hyvin 

hoidetut rakennekynnet. Arpia tai haavoja. Ehkä näet elämäsi jäljet.

Muistatko ne ihmiset, joihin kätesi ovat koskeneet? Ehkä muistat lapsuuden perheesi ja läheisesi, joiden kanssa opettelit ja ihmettelit elämän ensi metrejä. Kouluaikaisen parhaan ystäväsi, jonka kanssa jaoit kaikki kasvukivut ja nuoruuden ilot. Ensirakkautesi, joka kulki rinnallasi vain hetken tai istuu edelleen iltaisin vierelläsi. Työssäsi kohtaamat ihmiset, jotka vaikuttivat elämääsi ohimennen tai edelleen.  

Muistatko ne teot, joita kätesi ovat tehneet? Ehkä muistat sen, kuinka kätesi 

kietoutuivat halaukseen isovanhempiesi tai vanhempiesi ympärille. Kuinka kätesi lohdutti itkevää lasta - omaasi tai sinulle monella tavoin tärkeää. Kuinka kätesi painui sinulle erityisen rakkaan ihmisen kättä vasten. Kuinka kätesi osui kipeästi toiseen ihmiseen - joko vahingossa 

tai tarkoituksellisen tahallisesti.

Kun katsot toisten ihmisten käsiä, niin mitä näet? Ehkä näet omien käsiesi peilikuvia. 

Erilaisia ihmiskohtaloita. Kaikuja kohtaamisista. Tehtyjä ja tekemättömiä tekoja - ehkä myös tekoja, joita ei enää saa tekemättömiksi. Käsiä, jotka ovat kantaneet ja käsiä, jotka ovat pudottaneet. Käsiä, jotka ovat tarttuneet aseisiin ja käsiä, jotka ovat rakentaneet rauhaa. Käsiä, jotka ovat kohonneet lyöntiin ja käsiä, jotka ovat nousseet torjumaan lähestyviä nyrkiniskuja.

Kun mietit opetuslasten käsiä, niin millaisia ajatuksia ne sinussa herättävät? Millaiset olivat petturi Juudaksen kädet, jotka vartioivat yhteisiä rahoja ja koskivat Jeesuksen olkapäätä tämän kavaltamisen hetkellä? Millaiset olivat Pietarin kädet, jotka ehkä nousivat ylös torjumaan kansanjoukon epäilykset siitä, että hän oli Jeesuksen seuraaja? Tai millaisessa asennossa olivat Tuomaan kädet, kun hän inhimillisistä inhimillisimpänä opetuslapsena kyseenalaisti sekä Jeesusta että omaa uskoaan?

 Entäpä Jeesuksen kädet - mihin ne ajatuksesi vievät? Muisteletko sitä, kuinka Jeesuksen kädet siunasivat kaikkia ihmisiä, joita hän kohtasi - aivan kaikkia? Muisteletko käsiä, jotka paransivat sairaita eivätkä karttaneet kosketusta - eivät kenenkään? Muisteletko käsiä, jotka pesivät opetuslasten jalat rakkauden tekona? Vai muisteletko käsiä, joiden läpi iskettiin naulat ristinpuuhun, jotta ihmiskunnalla olisi tulevaisuus ja toivo?

Kun katsot käsiäsi, niin toivon että katsot niitä hellästi ja rakastaen. Että näet niissä 

Jumalan luoman ihmeen. Että käytät niitä hyvän tekemiseen. Että kosket niillä hellästi. 

Että sinun kätesi saavat soida.

Näin Luojani silmissä kyyneleet, en jälkeäkään syytöksestä:
"Anna minulle kädet likaiset. Minä tahdon ne hoitaa ja pestä."

Mitä tapahtui silloin, tiedä en. Tuulet alkoivat huminoida.
Ne pyyhkivät lian ja katkeruuden. Minun käteni alkoivat soida.